Tässä kirjoituksessa avaamme pakottavan kontrollin määrittelyä ja dynamiikkaa sekä keinoja puuttua tähän vakavimmillaan hengenvaaralliseen ilmiöön, joka toistaiseksi ei ole laajasti tunnettu ja tiedetty. Kirjoitus perustuu Lehti ja kumppaneiden, CAPUCS-tutkimushankkeen ja kansallisen DocSoc360º-tohtoripilotin kanssa yhteistyössä syksyllä 2026 järjestettyyn Pakottava kontrolli -webinaarisarjaan
Lastensuojelulain mukaisten itsenäistymisvarojen tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren itsenäistymistä kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen. Sijoitetun lapsen oikeus itsenäistymisvaroihin ei kuitenkaan aina toteudu täysimittaisesti ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies on jälleen antanut ratkaisuja koskien laiminlyöntejä itsenäistymisvarojen kerryttämisessä. Uutta on, että nyt apulaisoikeusasiamies esittää myös lainsäädännön täsmentämistä tilanteen korjaamiseksi. Mistä tarkalleen on kyse ja miten puutteita lainsäädännössä voisi korjata?
Lastensuojelulain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on muutettu erityisesti sijaishuollon sääntelyä. Kasvatuksellisia rajoja ja rajoitustoimenpiteitä kodin ulkopuolisissa sijoituksissa koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan 1.10.2026. Hallituksen esityksen HE 149/2025 vp eduskunnassa kesti pitkään ja pykälien sisältöihin tuli paljon muutoksia. Mitä uusi kasvatuksellisia rajoja koskeva lastensuojelulain säännös pitää sisällään? Mitä muutokset tarkoittavat avohuollon sijoituksessa tai perhehoidossa olevien lasten kannalta? Entä auttaako uusi sääntely selkiyttämään rajavetoa tavanomaisen kasvatuksen ja lapsen perusoikeuksiin puuttumisen välillä?
Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa lastensuojelulakiin ehdotettavista muutoksista, jotka koskevat uutta kuntouttavaa suljettua laitospalvelua ja erityisen huolenpidon jaksoja koskevia muutoksia. Perustuslakivaliokunta antoi useita valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ja nyt näyttääkin siltä, että uudistus ei ehdi voimaan suunnitellusti 1.1.2026.