Vaativaa lastensuojelua koskeva lastensuojelulain uudistus – perustuslakivaliokunta edellyttää muutoksia

Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa lastensuojelulakiin ehdotetuista muutoksista, jotka koskevat uutta kuntouttavaa suljettua laitospalvelua ja erityisen huolenpidon jaksoja koskevia muutoksia. Perustuslakivaliokunta antoi useita valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia ja nyt näyttääkin siltä, että lastensuojelulain uudistus ei ehdi voimaan suunnitellusti 1.1.2026. Tässä joitakin nostoja perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Voimakäyttö tavanomaisessa kasvatuksessa

Ehdotettujen uudistusten tavoitteena on selkeyttää tavanomaiseen kasvatukseen kuuluvien rajojen asettamista sijaishuollossa olevalle lapselle, muun muassa lapsen fyysiseen koskemattomuuteen puuttumisen osalta. Tarkoituksena on sallia ilman rajoitustoimesta tehtyä ratkaisua fyysinen voimankäyttö, joka ei vastaa luonteeltaan lastensuojelulain 11 luvussa säädettyjä rajoitustoimia eikä aiheuta lapselle kipua.

• Perustuslakivaliokunta katsoi, että lastensuojelulain 4 a §:n 2 momenttiin suunniteltu maininta oikeudesta puuttua lapsen fyysiseen koskemattomuuteen osana tavanomaista kasvatusta pitää poistaa taikka säännöksen sanamuotoa täsmentää. Oikeus puuttua lapsen fyysiseen koskemattomuuteen pitää rajata nyt ainoastaan pykälän perusteluissa esitettyyn tavanomaisessa suojelu- ja kasvatustarkoituksessa toteutettuun fyysiseen koskemiseen lapseen ja rajojen asettamiseen.

Aineiden ja esineiden poisottaminen perhehoidossa

Hallituksen esityksessä esitetään säädettäväksi aineiden ja esineiden poisottamisesta kodin ulkopuolelle sijoitetulta lapselta myös perhehoidossa. Tässä muutama nosto perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

• Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että aineiden ja esineiden poisottoa koskevan sääntelyn suhde lastensuojelulain 11 luvussa säädettyihin rajoitustoimenpiteisiin jää varsin epäselväksi.
• Ehdotettu säännös (LSL 4 b §) on perustuslakivaliokunnan mukaan muotoiltu velvollisuudeksi ottaa lapselta pois siinä tarkoitetut aineet ja esineet. Sääntely tulisi perusoikeuksien rajoituksiin kohdistuvan oikeasuhtaisuusvaatimuksen vuoksi muotoilla perusoikeuksiin puuttumiseen oikeuttaville säännöksille ominaiseen tapaan valtuuttavaksi (esim. muotoilu ”voidaan ottaa pois”).
• Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota sääntelyn oikeasuhtaisuuteen. Laissa ei ehdoteta säädettäväksi esimerkiksi rahavarojen tai viestintävälineen poisottamisen enimmäiskestosta tai siitä, että poisoton välttämättömyyttä arvioitaisiin määräajoin. Sääntelyä tulisi täydentää tältä osin.
• Pykälään on perustuslakivaliokunnan mukaan lisättävä myös nimenomainen maininta siitä, että varojen tai maksuvälineiden poisottamisesta huolimatta lapsella tulee olla mahdollisuus käyttää varojaan hyväksyttäviin tarkoituksiin valvotusti.

Uuden kuntouttavan suljetus laitoshuollon edellytysten täsmentäminen

Lastensuojelulain 49 a §:ään on tarkoitus lisätä säännökset uudesta, kuntouttavasta suljetusta laitospalvelusta. Kuntouttavaan laitospalveluun voitaisiin sijoittaa lapsi, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa omalle tai muiden turvallisuudelle käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja. Vaara voisi olla seurausta lapsen toisiin kohdistamasta väkivallasta tai muutoin rikollisia tekoja sisältävästä toiminnasta. Suljettuun laitospalveluun voitaisiin lähtökohtaisesti sijoittaa vain lapsi, joka on täyttänyt 12 vuotta. Alle 12-vuotias lapsi voitaisiin sijoittaa kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun vain erityisistä syistä

• Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu sääntelykokonaisuus mahdollistaa hyvin pitkälle menevän puuttumisen lapsen perusoikeuksiin, erityisesti perustuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen vapauteen. Sääntely mahdollistaa perustuslain 7 §:ssä tarkoitetun vapaudenriiston.
• Perustuslakivaliokunta pitää säännöksen muotoilua liian avoimena alle 12 vuotiaan lapsen sijoittamisen osalta, kun 12-vuotiaan lapsen sijoittamiselle vaadittaisiin muiden edellytysten ohella vain erityisten syiden olemassaolo.
• Perustuslakivaliokunta edellyttää, että säännöksen sanamuotoa tarkistetaan niin, että siitä selvästi käy ilmi alle 12-vuotiaiden osalta kuntouttavaan suljettuun laitoshuoltoon sijoittamisen rajaaminen erittäin poikkeuksellisiin tilanteisiin.
• Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota oikeussuojakeinoihin ja tuo esiin, että se on jossakin määrin samankaltaisessa sääntely-yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että lakiin sisällytetään säännös vapaudenriiston kohteena olevan henkilön ja hänen laillisen edustajansa oikeudesta saada tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset arvioitaviksi erityishuollon aikana. Eli suomeksi: lapsella ja hänen huoltajallaan pitäisi olla kuntouttavan laitosjakson aikana mahdollisuus saattaa sen perusteet arvioitavaksi esimerkiksi hallintotuomioistuimessa.

Lastensuojelulain 71 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös erityisistä rajoituksista kuntouttavan suljetun laitospalvelun aikana. Hallituksen esityksessä rajoitukset on muotoiltu niin, että ne tulevat automattisesti sovellettavaksi jakson aikana. Esimerkiksi näin:

• ”lapsen liikkumisvapautta rajoitetaan kuntouttavan suljetun laitospalvelun sijoituksen ajaksi”
• ”Myös lapsen yhteydenpitoa rajoitetaan kuntouttavan suljetun laitospalvelun sijoituksen ajaksi…”
• ”Lapselta tulee lisäksi ottaa pois…hänen hallussaan olevat viestinnän mahdollistavat laitteet kuntouttavan suljetun laitospalvelun sijoituksen ajaksi.”
• ”Lapselle on tehtävä myös suunnitelmallisesti henkilönkatsastuksia kuntouttavan suljetun laitospalvelun kestäessä lapsen päihteettömyyden varmistamiseksi”

Perustuslakivaliokunnan mielestä nämä muotoilut on syytä muuttaa pakottavien velvoitteiden sijasta tavanomaisiksi toimivaltasäännöksiksi ja sitoa ne tiettyjen edellytysten täyttymiseen. Rajoitustoimien käyttämiselle on siis kuntouttavassa laitoshoidossakin oltava laissa säädetyt edellytykset, kuten välttämättömyys, oikeasuhtaisuus jne.

Lapsen kiinniotto ja laitokseen palauttaminen

Hatkalle lähteminen, eli karkaaminen sijaishuollosta on iso ongelma, joka vaarantaa lasten turvallisuuden. Hatkaavien lasten kiinniottamista ja noutamista koskevat lastensuojelulain säännökset ovat olleet puutteellisia ja nyt niitä on tarkoitus korjata. Lastensuojelulaissa ehdotetaan, että muun muassa laitoksen henkilökuntaan kuuluva voisi hakea lapsen asunnosta tai muusta olinpaikasta, jos lapsen terveys, kehitys tai turvallisuus on vakavasti vaarassa. Oikeus päästä asuntoon olisi laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalla siitä riippumatta, olisiko hän virkasuhteessa vai ei.

• Perustuslakivaliokunta edellyttää, että oikeus on perustuslakivaliokunnan käytännön mukaisesti rajattava niin, ettei muulla kuin viranomaisella ole tällaista toimivaltaa.

Milloin vaativaa lastensuojelua koskevat muutokset saadaan voimaan?

Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, milloin vaativaa lastensuojelua koskevat uudistukset tulevat voimaan. Niiden etenemistä voi seurata eduskunnan käsittelytiedot sivuilta täältä, josta löytyy myös perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 56/2025 vp

Kirjoittaja

Susanna Lehti

Asiantuntija, OTM
Lehti ja kumppanit Oy

Kirjoittaja toimii Lehti ja kumppaneilla asiantuntijana. Hänen erityisalaansa on sote-juridiikka ja julkiset hankinnat. Hän on yksi kirjojen ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta” sekä ”Vammaislainsäädäntö käytännössä” kirjoittajista. Tutustu julkaisuihin tarkemmin täällä.