Oikeuskanslerin ratkaisu: Hyvinvointialueen haettava lisärahoitusta – perusoikeudet ensisijaisia alijäämään nähden

Oikeuskanslerin ratkaisu: Hyvinvointialueen haettava lisärahoitusta – perusoikeudet ensisijaisia alijäämään nähden

Huhtikuussa 2025 eduskunnan oikeuskansleri antoi ratkaisun (OKV/3069/10/2024), joka käsittelee kahden hyvinvointialueen tekemää kantelua. Ratkaisu on merkittävä.

Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueet nostivat esiin ristiriidan: voisiko alue olla yhtä aikaa lainmukainen taloudellisesti – ja samalla täyttää perustuslain ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset velvoitteensa järjestää riittävät palvelut?

Oikeuskanslerin vastaus oli selkeä: palvelujen järjestämistä ei voi vaarantaa alijäämän kattamiseksi.

Rahoituslain 11 § velvoittaa hakemaan lisärahoitusta

Ratkaisun merkittävin yksittäinen johtopäätös on, että hyvinvointialueella on nimenomainen velvollisuus hakea lisärahoitusta silloin, kun lakisääteisten palveluiden järjestäminen muutoin vaarantuisi. Kyse ei ole mahdollisuudesta, vaan ensisijaisesta oikeudellisesta velvoitteesta.

Alijäämän kattaminen ei oikeuta laiminlyömään perusoikeuksia

Hyvinvointialuelaki 115 § asettaa tiukan määräajan alijäämien kattamiselle, mutta oikeuskanslerin mukaan budjettirajoite ei saa johtaa tilanteeseen, jossa lakisääteisiä palveluja jätetään järjestämättä.

Virkavastuu on todellinen

Ratkaisussa käsitellään myös virkavastuuta. Jos hyvinvointialueen johto laiminlyö lisärahoituksen hakemisen ja tämän seurauksena palveluja ei järjestetä lainmukaisesti, voi kyse olla virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Mitä tämä tarkoittaa hyvinvointialueille ja valtakunnan tasolla?

Oikeuskanslerin ratkaisussa kehotetaan STM:ää ja VM:ää paitsi arvioimaan lisärahoitustarpeet ja käynnistämään arviointimenettelyt tarvittaessa, myös ryhtymään viipymättä lainsäädäntötoimiin, mikäli järjestelmä ei nykyisellään kykene turvaamaan perusoikeuksia. Myös alijäämien kattamisaikataulu on mahdollista arvioida uudelleen.

Kyse ei siis ole vain taloudesta – kyse on oikeudellisesta vastuusta ja siitä, kenellä on velvollisuus toimia, kun palvelut ovat vaarassa. Vastaus: sekä hyvinvointialueella että valtiolla.

Kirjoittanut

Susanna Lehti

Asiantuntija, OTM
Lehti ja kumppanit Oy

Kirjoittaja toimii Lehti ja kumppaneilla asiantuntijana. Hänen erityisalaansa on sote-juridiikka ja julkiset hankinnat. Hän on yksi kirjojen ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta” sekä ”Vammaislainsäädäntö käytännössä” kirjoittajista. Tutustu julkaisuihin tarkemmin täällä.