Vaativa moniammatillinen tuki – uusi palvelu, kaksi merkitystä

Julkaistu
Kirjoittaja Susanna Lehti
Kategoria

Uuden vammaispalvelulain mukaisista palveluista vaativa moniammatillinen tuki on herättänyt erityisen paljon pohdintaa. Mitä tämä palvelu tarkoittaa, mitä se sisältää ja milloin sitä järjestetään? 

Vaativalla moniammatillisella tuella on mutkikkaalta kuulostavasta nimestä huolimatta selkeä tarkoitus: sillä turvataan vammaisen henkilön osallisuus, itsemääräämisoikeus ja turvallisuus tilanteissa, joissa näihin tarpeisiin ei voida vastata yksittäisillä palveluilla. Vaativalla moniammatillisella tuella on merkittävä rooli erityisen haastavien tilanteiden ratkaisemisessa. Se on samalla myös erityishuollon ydin.

Vaativa moniammatillinen tuki toimii siis kahdessa erilaisessa, mutta toisiinsa kytkeytyvässä merkityksessä:

  1. Se on itsenäinen vammaispalvelulain mukainen palvelu
  2. Se kuuluu erityishuoltoon silloin, kun henkilölle on tehty päätös erityishuollon antamisesta.

Palveluna kyseessä on uusi vammaispalvelu, joka voidaan myöntää silloin, kun henkilön yksilölliseen tilanteeseen ei voida vastata muuten kuin tiiviillä, eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöllä. Erityishuollon sisällöksi sama palvelu muodostuu silloin, kun vammaiselle henkilölle on tehty päätös kehitysvammalain mukaisesta erityishuollon antamisesta.

Milloin vaativa moniammatillinen tuki tulee kyseeseen?

Vammaispalvelulain 16 § määrittelee kolme vaihtoehtoista edellytystä, joiden perusteella henkilöllä voi olla oikeus vaativaan moniammatilliseen tukeen:

  • Henkilön perusoikeuksien, kuten itsemääräämisoikeuden tai osallisuuden, tukeminen edellyttää erityistä osaamista ja yhteistyötä.
  • Henkilöllä on vakavia haasteita kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa tai käyttäytymisessä, jotka uhkaavat hänen tai muiden terveyttä, turvallisuutta tai ihmisarvoa.
  • Rajoitustoimenpiteiden käytön taustasyiden selvittäminen tai niiden vähentäminen vaatii moniammatillista tukea.

Lisäksi palvelun tulee olla välttämätöntä yksilöllisen tarpeen kannalta. Palvelua ei myönnetä, jos muilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan riittävästi vastata henkilön tarpeeseen.

Kenelle vaativa moniammatillinen tuki on tarkoitettu?

Vaativa moniammatillinen tuki voidaan järjestää:

  • Itsenäisenä vammaispalveluna – kenelle tahansa vammaispalvelulain soveltamisalan täyttävälle henkilölle.
  • Erityishuoltoon kuuluvana palveluna – henkilölle, jolle on tehty kehitysvammalain mukainen erityishuollon päätös.

Erityishuoltoon kuuluvien henkilöiden osalta vaativa moniammatillinen tuki ei ole vain yksi mahdollinen palvelu muiden joukossa, vaan se kuuluu erityishuoltoon. Erityishuolto ei enää tarkoita erillisiä ohjelmia tai palveluluetteloita, vaan sitä, että henkilölle järjestetään vaativaa moniammatillista tukea vaativan moniammatillisen tuen yksikössä.

Mitä palvelu pitää sisällään?

Vaativa moniammatillinen tuki on enemmän kuin yksittäinen interventio. Se on määräaikaista ja tiivistä tiimityötä, jota toteuttaa asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuuluu lääketieteen, psykologian, sosiaalityön ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita, ja tarpeen mukaan myös muita. Tukea toteuttavat asiantuntijat määrittyvät vammaisen henkilön tarpeen mukaisesti.

Palvelu sisältää myös tarvittavat terveydenhuollon tutkimukset, mutta ei korvaa henkilön oikeutta tavanomaisiin terveydenhuollon palveluihin. Se ei myöskään ole rinnasteinen psykiatriseen hoitoon, vaan kyse on eri alojen yhteistyöhön perustuvasta kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on nimenomaan perusoikeuksien turvaaminen.

Missä ja miten tuki toteutetaan?

Vaativa moniammatillinen tuki pyritään aina järjestämään siellä, missä vammainen henkilö elää arkeaan – kotona, päivätoiminnassa tai muussa hänelle merkityksellisessä ympäristössä. Tämä periaate korostaa osallisuutta ja tukee sitä, että ratkaisut rakennetaan aidossa vuorovaikutuksessa asiakkaan arjen kanssa.

Joissain tilanteissa, esimerkiksi erityisen vaativissa haasteissa tai turvallisuussyistä, palvelu voidaan kuitenkin järjestää muualla kuin omassa toimintaympäristössä. Tällöin vaativa moniammatillinen tuki voidaan toteuttaa niin kutsutussa vaativan moniammatillisen tuen yksikössä ja sitä edeltää päätös erityishuollon antamisesta.

Päätös erityishuollon antamisesta on myös tosiasiassa portti asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen. Tästä syystä on erityisen tärkeää huolehtia asiakkaan oikeusturvasta. Perustellusti voidaan esittää, että asiakkaalle tulisi pääsääntöisesti tehdä päätös vaativan moniammatillisen tuen palvelusta jo ennen kuin päätetään erityishuollon antamisesta. Tämä siksi, että vaativan moniammatillisen tuen palvelun tarkoituksena on nimenomaisesti rajoitustoimenpiteiden käytön ennaltaehkäisy.

Myös hallinnollisen polun tulisi olla selkeä, kun asiakkaan perusoikeuksien toteutuminen on uhattuna esimerkiksi vaikeiden käyttäytymisen haasteiden takia:

  1. Kokeillaan vaativan moniammatillisen tuen antamista asiakkaan omassa ympäristössä
  2. Jos silti näyttää, että rajoitustoimet ovat välttämättömiä, tehdään päätös erityishuollon antamisesta
  3. Jatketaan vaativan moniammatillisen tuen palvelua ja pyritään sillä vähentämään rajoitustoimien käyttöä tai peräti pääsemään niistä eroon.

Koska kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimia voidaan käyttää vain kehitysvammalain tarkoittamassa vaativan moniammatillisen tuen yksikössä, on asiakkaan siirryttävä sellaiseen vaiheiden 2 ja 3 välissä.  Tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että myös yksikössä annettu tuki kytkeytyy asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja että mahdolliset hyvät käytännöt siirtyvät arkeen ja mieluiten takaisin asiakkaan omaan toimintaympäristöön.

Vaativa moniammatillinen tuki erityishuollon sisältönä

Kehitysvammalain mukaan erityishuollon tarkoituksena on muun muassa turvata erityishuoltoa saavan henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukainen, riittävä ja laadultaan hyvä vammaispalvelulain 16 §:ssä tarkoitettu vaativa moniammatillinen tuki.

Sen sijaan kehitysvammalaissa ei ole nimenomaista säännöstä, jonka mukaan erityishuollon antaminen edellyttäisi aina erillistä päätöstä vaativasta moniammatillisesta tuesta palveluna. On kuitenkin juridisesti perusteltua katsoa, että tällainen päätös tulisi tehdä silloin, kun asiakkaan palvelu sisältää kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

Tässä kolme keskeistä näkökulmaa edellä mainitun näkemyksen perusteluiksi:

  1. Kehitysvammalain mukaan erityishuoltoon kuuluu vaativa moniammatillinen tuki.
  2. Rajoitustoimenpiteiden käyttö on mahdollista vain erityishuollossa ja vain, kun järjestetään vaativan moniammatillisen tuen palveluita.
  3. Vaativan moniammatillisen tuen tarkoituksena on nimenomaisesti ennaltaehkäistä ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Päätös, asiakassuunnitelma ja toteutus

Vaativasta moniammatillisesta tuesta tehdään asiakkaalle aina muutoksenhakukelpoinen päätös. Päätöksessä on kuvattava tuen sisältö, määrä ja toteuttamistapa. Palvelun sisältö kirjataan myös asiakassuunnitelmaan, jossa on otettava huomioon vammaisen henkilön kommunikaatiokeinot, elämäntilanne ja toivomukset sekä läheisten tai henkilöstön tuen tarve.

Vaativaa moniammatillista tukea toteuttavat asiantuntijat laativat tarkemman toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään konkreettisesti, miten tuki toteutuu.

Keskeiset nostot

  • Vaativa moniammatillinen tuki on sekä uusi palvelu, joka kuuluu ainakin erityishuoltoon. Se on tarkoitettu erityisen haastaviin tilanteisiin, joissa yksittäiset palvelut eivät riitä turvaamaan vammaisen henkilön oikeuksia.
  • Vammaispalvelulaissa on määritelty kolme vaihtoehtoista myöntämisedellytystä: palvelua tarvitaan perusoikeuksien turvaamiseen, vakavien vuorovaikutus- tai käyttäytymishaasteiden vuoksi tai rajoitustoimien ehkäisemiseksi.
  • Palvelu annetaan tiiviinä tiimityönä, pääasiassa henkilön omassa toimintaympäristössä. Tarvittaessa se voidaan toteuttaa kehitysvammalain soveltamisalaan kuuluvalle henkilölle vaativan moniammatillisen tuen yksikössä. Tällöin hyvinvointialue tekee asiakkaalle päätöksen erityishuollon antamisesta.

Kirjoittanut

Susanna Lehti

Asiantuntija, OTM
Lehti ja kumppanit Oy

Kirjoittaja toimii Lehti ja kumppaneilla asiantuntijana. Hänen erityisalaansa on sote-juridiikka ja julkiset hankinnat. Hän on yksi kirjojen ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta” sekä ”Vammaislainsäädäntö käytännössä” kirjoittajista. Tutustu julkaisuihin tarkemmin täällä.