Sähköinen huutokauppa sote-hankinnoissa – mahdollisuus vai uhka?
Sähköinen huutokauppa sote-hankinnoissa – mahdollisuus vai uhka?
Sähköinen huutokauppa saattaa ensi kuulemalta kuulostaa sopimattomalta menetelmältä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintaan. Kyse on kuitenkin hankintalain (1397/2016) sallimasta menettelystä, jolla pyritään parantamaan tarjouskilpailun lopputulosta – joko hinnan tai laadun osalta.
Mutta miten menetelmä oikeastaan toimii ja milloin sitä voidaan harkita sote-palveluissa?
Menetelmä ei ole itsenäinen – vaan osa muuta menettelyä
Sähköinen huutokauppa ei ole oma hankintamenettelynsä, vaan se voidaan liittää esimerkiksi avoimen menettelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän viimeiseen vaiheeseen. Sen kohteena voi olla joko hinta tai laatu, mutta ei molemmat samanaikaisesti.
Käyttö sote-palveluissa herättää tunteita – viestintä on avainasemassa
Sähköinen huutokauppa voi herättää voimakkaita mielikuvia. Onkin tärkeää, että hankintayksikkö viestii selkeästi, miksi huutokauppaa käytetään ja mitä sillä tavoitellaan. Jos huutokauppa kohdistuu palvelun hintaan, on tärkeää kertoa, miten palvelun laadusta samaan aikaan huolehditaan.
Tiedottaminen ja palvelun käyttäjien tehokas osallistaminen hankinnan suunnitteluun on keskeistä erityisesti niissä palveluissa, jotka koskettavat arjen perustavanlaatuisia toimintoja, kuten asumista tai kuljetuksia.
Milloin sähköinen huutokauppa voi tulla kyseeseen?
Menettelyn onnistumisen taustalla on useita edellytyksiä:
- Toimivat markkinat ja aito kilpailu: Sähköinen huutokauppa ei toimi, jos palveluntuottajien välillä ei ole aitoa kilpailua.
- Selkeä ja standardoitu hankintakohde: Huutokaupan kohteena pitää olla selkeästi määritelty palvelu tai tuote.
- Houkutteleva volyymi ja sitoutuminen ostoon: Tarjoajien on nähtävä vaivannäkö kannattavaksi. Huutokauppa voi toimia erityisesti silloin, kun hankintayksikkö tietää hankkivansa tietyn osan palveluista varmuudella.
Erityishuomiot: mikroyritykset ja laadun arviointi
Sote-alalla palveluntuottajina toimii usein pieniä toimijoita. Sähköisen huutokaupan käyttäminen edellyttää huolellista valmistautumista ja opastamista: ilman sitä vaarana on kilpailun vääristyminen tai jopa tarjoajien vetäytyminen.
Sähköinen huutokauppa ei estä laatukriteerien käyttämistä. Tarjoajien tarjoama laatu ja sen perusteella tehty laadun arviointi on huutokaupassa pohjakriteerinä. Hintaa koskevassa huutokaupassa laatua ei enää huutokaupan aikana voi muuttaa ja huutokaupan voi odottaa toimivan paremmin, jos laadun painoarvo on maltillinen.
Johtopäätös
Sähköinen huutokauppa ei ole patenttiratkaisu – mutta se voi olla harkinnan arvoinen työkalu myös joissain sote-palveluhankinnoissa. Avainasemassa on suunnittelu, viestintä ja palvelunkäyttäjien osallistaminen. Kun perusedellytykset täyttyvät, sähköinen huutokauppa voi tuottaa sekä kustannustehokkaita että laadukkaita tuloksia.
Kirjoittanut
Susanna Lehti
Asiantuntija, OTM
Lehti ja kumppanit Oy
Kirjoittaja toimii Lehti ja kumppaneilla asiantuntijana. Hänen erityisalaansa on sote-juridiikka ja julkiset hankinnat. Hän on yksi kirjojen ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta” sekä ”Vammaislainsäädäntö käytännössä” kirjoittajista. Tutustu julkaisuihin tarkemmin täällä.