Lastensuojelulain uudistus 2026: Mitä muutoksia ja miksi?
Lastensuojelulain uudistus 2026: Mitä muutoksia ja miksi?
Hallituksen esityksen luonnoksessa uudeksi lastensuojelulaiksi ehdotetaan merkittäviä muutoksia sijaishuollon toimivaltuuksiin, rajoitustoimiin ja lastensuojelun ja psykiatrian rajapintoihin.
Muutoksilla pyritään vastaamaan erityisesti ilmiöihin, joissa nykyinen sääntely on osoittautunut riittämättömäksi – kuten hatkaamisilmiöön, lasten rikollisuuteen ja päihdeongelmiin sekä rajoitustoimien soveltamisen epäselvyyksiin.
Tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun ja turvata lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteutuminen. Hallitus haluaa selkeyttää rajoitustoimien käyttöä. Samalla pyritään varmistamaan, että viranomaisilla ja laitoksilla on nykyistä riittävämmät toimivaltuudet vastata lasten monimutkaisiin ja vaikeisiin tilanteisiin. Uudistuksessa on myös selkeä yhteys hallituksen nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyohjelmaan.
Konkreettiset muutokset
1. Hatkaamisilmiö ja kiinniottaminen
Nykyinen laki ei anna riittäviä toimivaltuuksia palauttaa sijoitettuja lapsia sijaishuoltopaikkaansa, jos he poistuvat luvatta (”hatkaavat”). Ehdotuksessa esitetään, että lapsen kiinniottamisesta säädetään nimenomaisesti laissa. Tällä hetkellä poliisilla ei ole suoraa toimivaltaa ottaa hatkassa olevaa lasta kiinni, ellei kyse ole hengen tai terveyden vaarasta. Muutos vastaa suoraan Eduskunnan oikeusasiamiehen esittämiin huomautuksiin.
Vaikutus sosiaalityöhön: Sosiaalityöntekijät ja laitosten henkilökunta saisivat selkeämmät toimintalinjat ja virka-avun käytön edellytykset selkeytyisivät. Palauttaminen ei olisi enää lainsäädännöllisesti harmaata aluetta.
2. Kasvatukselliset keinot ja rajoitustoimet
Nykyisen lain 11 luvun rajoitustoimet (esim. liikkumisvapauden rajoittaminen, omaisuuden tarkastus) on koettu riittämättömiksi tai epäselviksi suhteessa sijaishuollon arkeen. Ehdotuksessa selkeytetään kasvatuksellisen rajaamisen ja rajoitustoimien välistä eroa. Perhehoitajien valtuuksia kasvatuksellisiin toimiin – kuten älylaitteiden käytön rajoittamiseen – esitetään laajennettavaksi.
Vaikutus sosiaalityöhön: Epäselvät tilanteet (esim. repun tarkistus päihteiden varalta) saavat selkeämmän oikeudellisen pohjan. Tämä vähentää sosiaalityön kuormitusta ja mahdollisia laillisuusvalvonnan epäselvyyksiä.
3. Uusi kuntouttava suljettu laitospalvelu
Alle rikosvastuuikäisille, rikoksia tekeville lapsille ehdotetaan uudenlaista palvelumuotoa: kuntouttavaa suljettua laitospalvelua. Tämä vastaa tarpeeseen katkaista varhaisessa vaiheessa lasten rikoskierteitä, joita nykyinen järjestelmä ei kykene pysäyttämään.
Vaikutus sosiaalityöhön: Sosiaalityöntekijät saavat käyttöönsä uuden keinon tilanteisiin, joissa lapsen käyttäytyminen vaarantaa vakavasti hänen oman tai muiden turvallisuuden, mutta rikosoikeudellinen järjestelmä ei tule sovellettavaksi.
4. Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyön vahvistaminen
Lakiin sisällytetään säännöksiä lastensuojelun ja psykiatrian hybridiyksiköistä, joissa yhdistyvät hoito ja lastensuojelu. Näillä vastataan erityisesti tilanteisiin, joissa sijoitetulla lapsella on vakava psyykkinen oireilu, mutta hän ei saa tarvitsemiaan palveluita psykiatriasta.
Vaikutus sosiaalityöhön: Mahdollistaa aiempaa tehokkaamman moniammatillisen työskentelyn. Yhteistyömallit voivat vähentää sijoituksia, jotka johtuvat terveydenhuollon palveluiden puutteista.
5. Sijaishuollon valvonnan selkeyttäminen ja lapsikohtaisen valvonnan vahvistaminen
Lakiluonnos tuo täsmennyksiä sijaishuollon valvontaan erityisesti roolien, vastuiden ja menetelmien osalta. Sijoittajahyvinvointialueelle jää päävastuu siitä, että lapsen sijoitus toteutuu lainmukaisesti ja hän saa tarvitsemansa palvelut ja tuen. Samanaikaisesti sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat myös sijoitushyvinvointialue ja aluehallintovirasto. Lisäksi Valvira osallistuu valtakunnallisesti merkittäviin valvontakysymyksiin.
Valvontaa tukee jatkossa entistä systemaattisempi ohjeistus ja mallit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt lapsikohtaisen valvonnan mallin, joka on suunnattu erityisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän käyttöön. Malli tarjoaa rakenteen ja työkalut siihen, miten valvontaa toteutetaan säännöllisesti ja jäsennellysti. Sen avulla sosiaalityöntekijä voi arvioida muun muassa:
- toteutuvatko lapsen hoito ja kasvatus yksilöllisten tarpeiden mukaan,
- onko sijaishuoltopaikka lapselle turvallinen ja ennakoitava,
- miten lapsen oikeudet toteutuvat arjessa, ja
- miten mahdolliset rajoitustoimet on kirjattu ja perusteltu.
Tämä tuo tukea lastensuojelun sosiaalityöhön, jossa arvioinnin laatu ja jatkuvuus ovat ratkaisevia. Mallin käyttöönotto osaksi arkea vahvistaa sekä lapsen oikeusturvaa että sosiaalityön vaikuttavuutta.
Mihin ongelmiin muutoksella pyritään vastaamaan?
Toimivallan puutteet: Hatkaavien lasten palauttaminen on nykyään vaikeasti toteutettavissa, eikä poliisi aina voi tai halua osallistua tehtävään.
Lasten oikeusturvan epäselvyydet: Rajoitustoimien käyttö on epäselvää, mikä voi johtaa joko oikeusturvaongelmiin tai siihen, ettei lapsen turvallisuutta voida taata.
Palvelujen puutteet: Lastensuojeluun päätyvät lapset jäävät usein ilman tarvittavaa psykiatrista tukea.
Kasvava väkivalta ja rikollisuus: Alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat lisääntyneet, eikä lainsäädäntö anna riittäviä keinoja puuttua ilmiöön lastensuojelun keinoin.
Palvelujärjestelmän sirpaleisuus: Päihde- ja mielenterveyspalvelut eivät kohtaa moniongelmaisten lasten tarpeita.
Yhteenveto
Uudistuksessa on kyse ennen kaikkea vastuun selkeyttämisestä ja lasten erityisen suojelun varmistamisesta tilanteissa, joissa he ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Sosiaalityön näkökulmasta muutokset tarkoittavat vahvempia ja selkeämpiä toimivaltuuksia, parempaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja uusia välineitä vaikeisiin tilanteisiin – mutta myös vastuuta soveltaa uusia toimivaltuuksia oikein ja perustellusti.
Kirjoittanut
Susanna Lehti
Asiantuntija, OTM
Lehti ja kumppanit Oy
Kirjoittaja toimii Lehti ja kumppaneilla asiantuntijana. Hänen erityisalaansa on sote-juridiikka ja julkiset hankinnat. Hän on yksi kirjojen ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta” sekä ”Vammaislainsäädäntö käytännössä” kirjoittajista. Tutustu julkaisuihin tarkemmin täällä.