Oikeusasiamiehen ratkaisu: Hyvinvointialueiden soveltamisohje vammaispalveluissa
Hyvinvointialueiden soveltamisohje vammaispalveluissa- mitä soveltamisohjeella saa linjata ja mitä ei?
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut erittäin mielenkiintoisen ratkaisun EOAK/6302/2024 28.1.2025, jossa avataan hyvinvointialueiden vammaispalvelujen soveltamisohjeen roolia sekä vaikeaa vammaisen lapsen erityisen tuen käsitettä.
Ratkaisussa tarkennetaan muun muassa hyvinvointialueen velvollisuutta sosiaalihuollon päätöksentekoon, soveltamisohjeen roolia päätöksenteossa sekä YK:n vammaissopimuksen ja kohtuullisten mukautusten merkitystä .
Tässä muutamia keskeisiä nostoja ratkaisusta. Pääset lukemaan koko ratkaisun tästä.
YK:n vammaissopimus ja kohtuulliset mukautukset
”Vammaiselle henkilölle asiakassuunnitelmaa tehtäessä ja erityisesti asiakassuunnitelman toteutusosassa on arvioitava ”pääsyä palvelujen piiriin”, siis sitä, millä tavoin mahdollisilla kohtuullisilla mukautuksilla voidaan huolehtia tai turvata vammaisen henkilön itsenäisen elämän ja osallistumisen vaatimukset ja edellyttääkö palveluja koskeva päätöksenteko ja palvelujen toimeenpano mahdollisesti mukautusten tekemistä.”
Sosiaalihuollon päätöksenteko
Hyvinvointialueen velvollisuus tehdä asiakkaalle päätös ei ole sidottu siihen, pyytääkö päätöstä asiakas itse, hänen asiamiehensä tai asioidensa hoitaja. Kysymys on viranomaiselle kuuluvasta oma-aloitteisesta velvollisuudesta varsinkin silloin, jos asiassa vallitsee erimielisyys eikä siinä voida toimia asiakkaan suullisen tai kirjallisen vaatimuksen tai hakemuksen mukaisella tavalla.
Hyvinvointialueen soveltamisohjeen rooli päätöksenteossa
”- – ohjeiden käyttäminen yhtenä päätöksenteon perusteena ei ole lainvastaista. Ohjeet eivät saa kuitenkaan suunnata viranomaisen päätöksentekoa sen harkintavallan ulkopuolelle. Päätöksentekijällä on velvollisuus itsenäisesti arvioida hakijan sosiaalihuollon tarve ja tehdä päätökset tämän mukaisesti.”
Kirjoittanut
Susanna Lehti
Asiantuntija, OTM
Lehti ja kumppanit Oy
Kirjoittaja toimii Lehti ja kumppaneilla asiantuntijana. Hänen erityisalaansa on sote-juridiikka ja julkiset hankinnat. Hän on yksi kirjojen ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinta” sekä ”Vammaislainsäädäntö käytännössä” kirjoittajista. Tutustu julkaisuihin tarkemmin täällä.